Visa naukui ja paukkui ja vaikka mitä kun tilasin itselleni liput. 18.4. on se maaginen päivämäärä ja vähän kyllä jänskättää. Esim. kuka istuu mun vieressä lentokoneessa ja syökö karhu mut Kanadassa. Muutenkin ehkä miljoona asiaa järjestettävänä. Mutta eiköhän se tästä ja hei näen Aata kahden kuukauden päästä! Jiihaa!

Mua nukuttaa jo ihan hulluna ja kello on vasta 22:49. Pakko mennä kohta petiin kera aikakauslehden. (Tästä jo nokkelimmat päättelevät että minä sain tänään postia. Ehkäpä paras päivä ikinä! Miten joku voikin saada tällaset kiksit pelkästä postin saamisesta...)